Tämä pieni poika ei halunnut luopua pitkistä, kiharoista hiuksistaan lainkaan. Hänelle ne eivät olleet vain hiuksia — ne olivat osa sitä, kuka hän oli. Hän oli tottunut näkemään kiharat peilissä joka päivä ja tuntemaan niiden pomppivan, kun hän juoksi ja leikki. Ajatus niiden leikkaamisesta teki hänet hermostuneeksi ja epävarmaksi. Hän pelkäsi, ettei näyttäisi enää itseltään, tai että hän katuisi päätöstä heti, kun sakset koskisivat hiuksiaan.
Aluksi hän vastusti. Jokainen leikkaus tuntui kuin luopumiselta jostakin tutusta ja lohdullisesta. Hänen silmistään näki epävarmuuden, kun hän katseli, kuinka kiharat putosivat hitaasti alas. Tällaiselle nuorelle lapselle se oli suuri hetki, täynnä sekaisia tunteita ja hiljaista jännitystä.
Mutta kun hiustenleikkaus jatkui, tapahtui jotain odottamatonta. Vähitellen hänen ilmeensä alkoi muuttua. Kun muodonmuutos lopulta valmistui ja hän katsoi itseään uudelleen, pelko oli poissa. Tilalle tuli yllätys — ja sitten hymy. Hänen kasvonsa näyttivät kirkkaammilta, piirteet selvemmiltä, ja itseluottamus kasvoi välittömästi.
Lopulta hän näytti täysin erilaiselta lapselta, täynnä iloa ja ylpeyttä. Se, mikä alkoi vaikeana päätöksenä, muuttui kauniiksi muodonmuutokseksi, jota kukaan ei osannut odottaa.
Katso se täällä.